Poliittiset lahjoitukset, tekoäly ja Teksas - kolme puheenaihetta yhtiökokouksissa

Yksi toistuva teema yhtiökokouksissa on ollut poliittisten lahjoitusten avoimuus, erityisesti Yhdysvalloissa. Yritykset voivat tukea poliittisia toimijoita, mutta tätä ei välttämättä raportoida edes jälkikäteen selkeästi. Sijoittajana voi olla vaikea tietää, kenelle rahaa menee. Tai miksi. 
 
Iso-Britanniassa pörssiyhtiöt ovat vuodesta 2006 lähtien hakeneet yhtiökokoukselta luvan poliittisiin lahjoituksiin. Sen sijaan USA:ssa poliittisten lahjoitusten perään on saanut kysellä.

Varma on vuoden 2025 aikana kannattanut poliittisten lahjoitusten raportointia viiden amerikkalaisen pörssiyrityksen yhtiökokouksessa. Useimmiten yhtiöiden hallitukset ovat vastustaneet ehdotuksia ja kehottaneet osakkeenomistajia äänestämään niitä vastaan. Me pidämme kohtuullisena, että sijoittajat saisivat tietää, mihin poliittisiin tarkoituksiin yhtiöiden varoja käytetään.

Toinen ajankohtainen teema tämän vuoden yhtiökokouksissa on ollut tekoäly. Moni sijoittaja on hivuttanut yhtiökokousten perinteiset vastuullisuusteemat taka-alalle. Sen sijaan tekoäly on tuntunut ajankohtaiselta, ei vielä niin politisoituneelta teemalta, olla aktiivinen yhtiökokousäänestäjä.
 
Useissa yhtiökokouksissa Kanadassa ja Yhdysvalloissa on äänestetty osakkeenomistajien ehdotuksista, jotka liittyvät tekoälyn eettisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Ehdotuksissa on vaadittu yhtiöitä raportoimaan siitä, miten ne hankkivat ja käyttävät dataa tekoälyjärjestelmissään. Lisäksi yhtiöitä on vaadittu sitoutumaan eettisiin toimintaperiaatteisiin generatiivisen tekoälyn kehittämisessä. Taustalla on huoli siitä, että ilman selkeitä periaatteita tekoäly voi lisätä syrjintää, vaarantaa yksityisyyttä ja aiheuttaa laajempia riskejä yrityksille sekä yhteiskunnalle.

 Kanadassa osakkeenomistajien aktiivisuus yhtiökokouksissa on ollut erityisen näkyvää. Tämä liittyy siihen, että maan hallitus julkaisi jo yli vuosi sitten ohjeet tekoälyn vastuullisesta kehittämisestä ja hallinnasta. Nyt sijoittajat haluavat varmistaa, että myös yhtiöt ottavat suositukset tosissaan. 
 
Tekoälyyn liittyvät äänestykset osoittavat, että vastuullinen omistajuus ei ole vain reagointia vaan se on myös kykyä ennakoida. Tekoäly voi tehostaa toimintaa ja parantaa asiakaskokemusta, mutta samalla se voi lisätä syrjintää tai vaarantaa yksityisyyden.

Tulevaa yhtiökokouskautta leimaavat Yhdysvalloissa vireillä olevat lukuisat uudet lakiehdotukset. Teksasissa käsiteltävänä oleva lakiesitys, Senate Bill 2337, pyrkii rajoittamaan vastuullisuusteemojen (ympäristö, sosiaaliset asiat, hallinto) käyttöä sijoittajien vaikuttamistoiminnassa.

Lakiehdotuksen mukaan ns. proxy advisoreiden eli toimijoiden, jotka antavat äänestyssuosituksia sijoittajille ja osakkeenomistajille, on ilmoitettava 24 tunnin kuluessa, mikäli ne suosittelevat päätöksiä, jotka perustuvat ei-taloudellisiin perusteisiin teksasilaisissa yhtiöissä. Teksasin hallinnon mukaan lakiesityksen tavoitteena on parantaa avoimuutta ja auttaa sijoittajia ymmärtämään suositusten taustalla olevat perusteet. Ei-taloudellisiksi perusteiksi määritellään muun muassa ympäristö- ja tasa-arvoasiat.

Vuonna 2010 tapahtunut Deepwater Horizon -öljyonnettomuus Meksikonlahdella on esimerkki taloudellisesta ympäristöriskistä, jonka taustalla olivat puutteet operatiivisessa toiminnassa ja riskienhallinnassa. 11 ihmistä kuoli ja öljy-yhtiö BP maksoi 65 miljardia korvauksia. Öljyonnettomuus johti miljoonien öljytynnyrien vuotoon mereen, aiheuttaen vakavaa tuhoa luonnolle, merieläimistölle sekä rannikoiden ekosysteemeille. Lisäksi se vaikutti haitallisesti kalastajien toimeentuloon vuosiksi. Lakiesitykseen liittyvänä huolena on, että onnettomuuksien vastuunjaon käsittely jatkossa kapenee. Vai riittääkö ympäristötuhon kutsuminen jollain muulla termillä?
 
Teksas haastaa nyt vastuullisen sijoittamisen perusperiaatteita ja herättää kysymyksiä siitä, miten taloudelliset ja vastuulliset näkökulmat voidaan tulevaisuudessa yhdistää. Jää nähtäväksi, seuraavatko muut osavaltiot perässä.