Työkyvyttömyyden ehkäiseminen edellyttää etuuksien ja palvelujen uudistamista

Työkykyä tukeva etuus- ja palvelujärjestelmämme ei toimi tällä hetkellä optimaalisesti. Järjestelmän kapeikkoihin jää jatkuvasti ihmisiä, joilla työkyky on alentunut mutta työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset eivät täyty. Myöskään viime vuosien sosiaaliturvauudistuksissa ei ole kyetty puuttumaan siihen, miten järjestelmä tukee ihmisten työkykyä ja työelämässä pysymistä myös muuttuneessa terveydentilassa. Olemme hiljaa hyväksyneet tilanteen, jossa ihminen voi jäädä pitkiksi ajoiksi pelkästään etuuksien varaan ja etääntyä pikkuhiljaa kauemmas työelämästä. Koko työkyvyttömyyteen liittyvä etuus- ja palvelupolku tulisikin käydä läpi ja korjata sen heikot kohdat.

Työeläkevakuuttajat Tela on vastannut huutoon ja julkaissut työeläkealan yhteiset ehdotukset työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Ehdotuksia on paljon, ja moni niistä pureutuu sääntelyn yksityiskohtiin. Yleisenä tavoitteena on kuitenkin se, että tehokkaammalla ohjauksella, palvelujen kohdentamisella aikaisemmin ja etuuksien ja palvelujen paremmalla yhteensovituksella pystyisimme ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja vähentämään väliinputoamisia. 

Ensinnäkin työkyvyn alentuessa pitäisi päästä paljon varhaisemmassa vaiheessa pohtimaan tukitoimia työhön palaamiseksi. Tätä varten kehitetyt sairauspäivärahan tarkistuspisteet eivät nyt toimi riittävän tehokkaasti. Tarkistuspisteisiin tarvittaisiin tiukempaa sääntelyä, jotta työhön paluun tukitoimet saadaan ajoissa käyntiin Kelan, työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyönä. Erityisesti työterveyshuollon työkokeilua tulisi hyödyntää ja sen käyttöä helpottaa varhaisen kuntoutuksen välineenä. Työkyvyttömyyden pitkittyessä, 150 sairauspäivärahapäivän kohdalla, tulisi jo aktiivisesti ohjata henkilö hakemaan työeläkekuntoutusta. Työttömät ja työterveyshuollon ulkopuolella olevat tarvitsevat usein enemmän tietoa ja ohjausta kuntoutuspalveluiden saamiseksi sekä niihin kiinnittymiseksi, ja tämä tarve tulee huomioida nykyistä paremmin.

Myös työeläkekuntoutusta tulee uudistaa, ja aikaisemmissa blogeissa (Työeläkekuntoutusta on uudistettava työllistymistä edistäväksi ja Työeläkekuntoutus on yhä harvempien mahdollisuus ja lottovoitto kaikille onnistuessaan) olemmekin käyneet Varman ehdotuksia läpi. Keskeinen ongelma on kuntoutuksen tiukka lakisääteinen kriteeristö, jonka myötä valtaosa kuntoutushakemuksista hylätään, ja varsinkin nuorten on vaikea päästä kuntoutukseen. Olemme hullunkurisessa tilanteessa: mielenterveys on selkeästi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen, mutta samaan aikaan mielenterveysperusteisista kuntoutushakemuksista hylätään lähes 70 prosenttia. 

Työeläkekuntoutuksen myöntökriteereitä tulisikin väljentää niin, että kuntoutusta päästäisiin kohdentamaan myös nykyistä nuoremmille, joilla potentiaalista työuraa on jäljellä enemmän. Työeläkekuntoutuksen keinot on kehitetty aikana, jolloin tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat keskeisin syy kuntoutuksen tarpeelle. Mielenterveyskuntoutujille tarvitaan pidempikestoista ja aktiivisempaa tukea kuin nykytilanteessa on mahdollista tarjota. 

Kuntoutusta tulisi myös yhä enemmän toteuttaa palkallisena, jolloin se todennäköisemmin myös johtaisi työsuhteeseen. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena tulee olla nimenomaan työllistyminen terveydentilan kannalta sopivaan työhön, ja sen vaikuttavuutta tulee mitata eläkemenon säästöllä ja tosiasiallisilla työllistymisillä.

Kuntoutuksesta ei ole hyötyä, jos sitä ei käytetä. Kun kuntoutusoikeus myönnetään ilman hakemusta eli työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisen yhteydessä, puolet oikeuden saaneista ei lainkaan aloita kuntoutusta. Silloin, kun kuntoutus on katsottu tarpeelliseksi ja sen voi olettaa auttavan terveydentilalle sopivan työn löytämisessä, siihen osallistumisen tulisi olla velvoittavaa. Varsinkin kuntoutustuen eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen aikana tulisi käyttää kaikki keinot ennen kuin tilanne etenee kohti pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. Tässä tarvitaan jatkossa myös työeläkevakuuttajilta vahvempaa ja aktiivisempaa otetta kuntoutusten käynnistämiseksi. 

Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea ehdotti välimietinnössään keväällä 2023 kolmikantaisen valmistelun käynnistämistä työkyvyttömyyteen liittyvien etuuksien ja palveluiden uudistamiseksi. Korjaussarjaa etuuksiin ja palveluihin tarvitaan tehostamaan ja mahdollistamaan työhön palaaminen ja työssä pysyminen. Näin voitaisiin paitsi pidentää työuria ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisiä, myös vähentää siirtymistä työkykyongelmien värittämään pitkäaikaistyöttömyyteen. Telan ehdotukset antavat hyvän pohjan, jos tämä työ vain saataisiin käyntiin. Työeläkekuntoutus on tärkeä keino, jota kehittämällä voimme toivottavasti tukea tulevaisuudessa nykyistä useampia pysymään työelämässä.