”Kyllä meillä mahdollisuuksia on, mutta vaaditaan myös vähän taitoa, rahaa ja tuuria”, Varman toimitusjohtaja Risto Murto toteaa.
Murto ja Maki.vc:n pääomasijoittaja ja osakas Pauliina Martikainen vierailivat Keijo Leppäsen isännöimässä Kasvu Cafessa kertomassa, miten Suomi käännetään kasvuun.
Kuuntele Kasvu Cafe -podcastin kuudes jakso artikkelin lopusta
Suomi tarvitsee osaamista ja pääomia
Palataanpa takaisin alussa mainittuihin mahdollisuuksiin. Mitä ne ovat?
”Jos haluaa talouskasvua, on tehtävä joko enemmän työtä tai nostettava työn tuottavuutta. Suomen kaltaisessa ikääntyvässä mutta verrattain kehittyneessä taloudessa kasvun pitäisi tulla tuottavuuden kautta”, linjaa Pauliina Martikainen.
Hänen mukaansa Suomen haasteeksi ovat muodostuneet osaamisvaje sekä osaavan, riskinottoon kykenevän pääoman vähäisyys.
”Jos katsomme vaikkapa Yhdysvaltoja, siellä talous- ja tuottavuuskasvun taustalla ovat suuret digitaalisen alustatalouden yhtiöt, joita Suomeen ei kerta kaikkiaan ole syntynyt. Niiden synty, skaalaaminen ja pitäminen Suomessa vaatisi pääomia”, Martikainen sanoo.
Murto on Martikaisen kanssa samalla linjalla:
”Tarvitsemme enemmän porukkaa, joka on sopivasti kouluttautunut. On vaikeaa olla kasvava kansantalous, jos työikäisten määrä pienenee. Tässä on nyt viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut muutosta maahanmuuton kautta.”
”Ja sitten me tarvitsemme näitä kasvuyrityksiä. Positiivista kehitystä on ollut jo paljon, mutta vielä tarvittaisiin se viimeinen rutistus, että niistä kasvaisi Suomessa vaikuttavia, isoja yrityksiä. Siihen tarvitaan paitsi osaamista, myös pääomia”, Murto muistuttaa.
Suomella on yksi vahvuus vihreässä siirtymässä
Toinen mahdollisuus löytyy Murron mukaan teollisuuden vihreästä siirtymästä.
Aiheesta on puhuttu Suomessa jo pitkään, mutta varsinaista menestystarinaa ei ole vielä syntynyt. Onko vihreä siirtymä yhä siinä vauhdissa, mitä taannoin toivottiin?
”On selvää, että matkalle on tullut pomppuja, kuten inflaatio ja korkojen nousu, mikä on vaikuttanut investointeihin. Siinä missä startupit voivat kasvaa aika pitkään ennen isoja investointeja, isojen tehtaiden rakentamiseen tarvitaan valtavia pääomia heti alkumetreillä.”
Vaikka takapakkia on tullut – myös politiikan kautta – Murto korostaa, että Suomella on edelleen yksi olennainen vahvuus.
”Meillä on tilaa.”
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen voidaan edelleen rakentaa maatuulivoimaa kustannustehokkaasti. Siinäkin tosin nähtiin paussi, kun oli potentiaalia mutta ei kysyntää.
”Tavalla tai toisella tuo potentiaali vielä hyödynnetään”, Murto uskoo.
Martikainen paljastaa suhtautuvansa teemaan nykyään hieman skeptisemmin.
”Länsimaissa on käynnissä valtava velkakriisi. Vihreästä kasvusta puhutaan ehkä sitten sekundäärisesti. Toivon, että osa tulevaisuuden talouskasvusta syntyy Suomeen tätä kautta, mutta taikatemppuihin en usko.”
Murto nostaa keskusteluun myös datakeskukset. Niitä ei ole yleensä laskettu vihreän siirtymän otsikon alle, mutta kyse on kuitenkin energiaintensiivisistä investoinneista.
”Siellä on investoijilla teknologia valmiina ja rahaa. Kysymys kuuluu nyt, että pitäisikö sitä ohjata vai ei. Ei ole poissuljettua, etteikö tämä voisi olla osa Suomen kasvukonseptia jatkossakin”, Murto pohtii.
Murto (vas.) ja Martikainen (kesk.) pohtivat, löytyisikö puolustusteollisuudesta kasvumahdollisuuksia.
Onko tulevaisuus puolustusteollisuudessa?
Kolmantena mahdollisuutena Murto ja Martikainen kääntävät katseensa puolustusteollisuuteen.
”Positiivista kehitystä näkyy sen ikävän tosiasian kautta, että kysyntää on. Voisimmeko rakentaa enemmän omaa teknologiaa ja uusia kasvuyrityksiä toimialalle? Miten saamme puolustusvoimat ja kasvuyritykset pelaamaan yhteen?”, Murto pohtii.
Martikainen nostaa esiin esimerkin Yhdysvaltojen puolustusvoimien alaisesta innovaatioyksiköstä, jolla on jo pidempään ollut käytössä hankintarekisteri.
”Sieltä voivat yrittäjähenkiset startup-kaverit käydä katsomassa, millaiselle teknologialle olisi tarvetta ja lähteä sitten kehittämään sopivaa teknologiaa juuri siihen tarpeeseen.”
Puolustusvoimat voi tehdä aiesopimuksia teknologian hankkimisesta, mikä taas puolestaan mahdollistaa yrityksille rahoituksen hakemisen aiesopimusta vastaan.
”Tällaista avointa dialogia toivoisin Suomeenkin enemmän. Enhän minä pääomasijoittajana osaa sanoa, että mitä siellä Puolustusvoimissa tällä hetkellä täsmälleen tarvitaan”, Martikainen toteaa.
Hän uskoo, että vuoropuhelu olisi sekä Suomen talouskasvun että Puolustusvoimien etu. Se paitsi varmistaisi, että teknologia olisi tätä päivää, myös toisaalta mahdollistaisi täällä kehitetyn teknologian myynnin eteenpäin.
”Nythän meillä on Naton myötä pääsy aiemmin suljetuille markkinoille.”
Entäpä sitten tekoäly?
Huipputeknologiasta on lyhyt matka tekoälyyn. Millaisia odotuksia asiantuntijoilla on tekoälylle?
Martikainen palauttaa keskustelun kasvuyrityksiin.
”Me vain kerta kaikkiaan tarvitsisimme niitä suuria teknologiayrityksiä, jotka olisivat kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla. Tekoäly – kuten mikään muukaan teknologia – ei ole itsessään arvokas, vaan arvo syntyy siitä, kun se integroidaan johonkin tuotteeseen tai palveluun, joka ratkaisee jonkun oikean ongelman."
Hän lisää, että tekoälyn myötä kehitys kiihtyy ja digitaalisen alustatalouden suurimmat yhtiöt ovat jo päässeet hyötymään verkostovaikutuksesta.
”Jokainen uusi käyttäjä luo uutta dataa, parantaa taustalla tuotteen malleja ja sitä kautta itse tuotetta, mikä taas houkuttelee uusia käyttäjiä. Se on itseään ruokkiva ilmiö, joka kasvattaa näitä yhtiöitä”, Martikainen toteaa.
”Meidän pitäisi lähteä kiireesti talkoisiin mukaan. Se vaatii pääomia, jotka auttavat luomaan uusia yrityksiä, työpaikkoja ja sitä myötä veropohjaa tänne Suomeen.”
Mitä Ruotsissa tehdään paremmin, ja millainen kirittäjä länsinaapuri meille on? Mitä muita uudistuksia yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä tarvitaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset kasvuun? Millaiset pääomasijoitukset voivat auttaa Suomea kasvuun ja mihin asiantuntijat ovat itse valmiita sijoittamaan?
Kuuntele kuudes jakso
Kuuntele Kasvu Cafen kuudes jakso
Kaada kuppi kuumaa ja ota uusi podcastimme kuunteluun siellä, missä podcasteja kuuntelet!
Kasvu Cafe – Uusi keskustelusarja kasvusta ja ratkaisuista
Milloin viimeksi katsoit keskusteluohjelmaa, jossa ei vain nostettu esiin haasteita ja ongelmia, vaan tarjottiin keinoja ja tulevaisuudenvisioita haasteiden ratkaisemiseen?
Maailmassa, jossa monet asiantuntijat keskittyvät ongelmien toistamiseen, tarvitaan ihmisiä, joilla on ratkaisuja.
Kasvu Cafe on uusi keskustelusarja kasvusta ja taloudesta. Viemme Suomea kasvuun kahvikuppi kerrallaan. Paahdamme asiantuntijoita ja jauhatamme kokemusta. Suodatamme parhaat ratkaisuehdotukset ja kaadamme kuppiin vahvaa kasvua.
Kasvu Cafe pureutuu kasvun esteisiin ja etsii keinoja kaataa tai ylittää esteet. Uutiskonkari Keijo Leppäsen seurassa nähdään joka jaksossa vaihtuva asiantuntija Varmalta sekä jakson aiheen todeksi elänyt eturivin konkari yritysmaailmasta tai talouden kentältä. Kahvikupin äärellä, totta kai.
Sarja on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Varman ja Kauppalehden kanssa.