Varman raportti: Ikäjohtaminen on osa vaikuttavaa työkykyjohtamista – työpaikkojen valmiuksia on vahvistettava

Työurien pidentäminen ja työssä jatkaminen ovat keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. Ikäjohtaminen tukee näitä tavoitteita.

Työnantajan ja esihenkilön on tärkeä huomioida iän ja ikääntymisen merkitys työn ja työkyvyn kannalta. Työkyvyttömyyden syyt eroavat osin eri-ikäisillä, ja työkyvyttömyyden riski myös kasvaa iän myötä. Nuoria työntekijöitä haastavat etenkin mielenterveyteen liittyvät pulmat, vanhemmiten tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleistyvät. 

– Iän huomioiminen johtamisessa auttaa varmistamaan, että työntekijöiden työkykyä tuetaan vaikuttavasti eri elämänvaiheissa ja tilanteissa, tutkimuspäällikkö Auli Airila painottaa.

Ikäjohtamisen keskeisenä tavoitteena on työn sujuvuuden ja työkyvyn varmistaminen. Parhaimmillaan ikäjohtaminen on osa organisaation strategista, ennakoivaa, tietoon perustuvaa ja tavoitteellista johtamista.

Tutkimuksessa tunnistimme ikään liittyviä työkyvyttömyysriskejä sekä kartoitimme ikäjohtamisen nykytilaa, kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä. Tarkastelimme ikäjohtamista erityisesti yli 55-vuotiaiden työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineiston keräsimme Varman asiakasorganisaatioille suunnatuista työpajoista ja niitä edeltävistä ennakkotehtävistä, jotka toteutettiin toukokuussa 2025. Mukana oli 21 eri alojen organisaatiota.

Tutkimuksemme osoitti, että ikäjohtamisessa on eroja eri organisaatioissa. Suuressa osassa työpaikkoja on tunnistettu eri-ikäisten työntekijöiden vahvuudet ja keskeiset ikään liittyvät työkyvyn riskiryhmät. Kehittämistarpeet liittyvät puolestaan ikätietoisuuteen, johtamiseen ja toimintatapoihin. 

– Työpaikkojen valmiuksia ikäjohtamiseen on syytä vahvistaa, jotta voidaan tukea työntekijöiden työkykyä eri elämänvaiheissa. Ymmärryksen lisäämistä tarvitaan erityisesti ikäjohtamisen merkityksestä sekä hyvistä ikäjohtamisen keinoista, tutkimuspäällikkö Minna Savinainen korostaa. 

Hyviä ikäjohtamisen käytäntöjä ovat mm. ikätietoisuuden ja myönteisten ikäasenteiden vahvistaminen, osaamisen systemaattinen kehittäminen, tuki- ja liikuntaelinten terveyden tukeminen sekä työn ja työajan muokkaus yksilöllisten tarpeiden mukaan. Iän huomiointi on tärkeää myös työterveysyhteistyössä. 

– Ikääntymisen myötä työn muokkauksen tarve usein kasvaa, erityisesti fyysisesti raskaassa työssä. Työn muokkaus työkykyhaasteissa edellyttää työpaikalla kulttuuria, jossa ymmärretään ja hyväksytään erilaiset tavat tehdä työtä. Työpaikoilla kannattaa myös hyödyntää konkareiden osaamista ja samalla kannustaa heitä uuden oppimiseen. Tämä tukee työkyvyn säilymistä läpi työuran, Auli Airila kertoo.