Johda työkykyä arjessa

Työkykyjohtaminen tarkoittaa kaikkia niitä suunnitelmallisia toimenpiteitä, joilla edistätte, tuette ja ylläpidätte työntekijöiden työkykyä. Se ei ole vain HR-vastaavien tai työterveyshuollon tehtävä, vaan kuuluu kiinteästi jokaisen esihenkilön päivittäiseen työhön. Mutta kuinka työkykyä johdetaan arjessa, ja miksi se on niin tärkeää yrityksen strategiselle menestykselle?

Työkykyjohtaminen on osa arkea

Työkyky koostuu monesta osasta: osaamisesta, terveydestä, motivaatiosta ja työyhteisön toiminnasta. Kun näitä alueita kehitetään suunnitelmallisesti, työntekijät pysyvät terveempinä ja jaksavat työssään pidempään. Hyvä työkykyjohtaminen vähentää sairauspoissaoloja, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumista työhön. 

Työkykyjohtaminen ei siis ole vain ongelmiin reagoimista, vaan ennakoivaa toimintaa, jossa pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään työkykyyn liittyviä riskejä jo varhaisessa vaiheessa. Oikeastaan kyse on ihmisten johtamisesta. Eli siitä, miten arjessa huolehdimme, että työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa ja jokainen voi kokea onnistumisia työssään.

Työkykyjohtamisen perusajatus on yksinkertainen: kun pidämme huolta työntekijöiden työkyvystä, he voivat tehdä työnsä hyvin, pysyvät terveempinä ja jaksavat työelämässä pidempään.

Miksi johdonmukainen työkykyjohtaminen on välttämätöntä?

Työelämä muuttuu jatkuvasti vaativammaksi ja monimutkaisemmaksi. Työn henkinen kuormitus kasvaa, työurat pidentyvät sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet korostuvat. Ilman systemaattista työkykyjohtamista nämä haasteet voivat johtaa työkykyongelmien lisääntymiseen ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti?

Strateginen työkykyjohtaminen tarkoittaa hyvän työkyvyn nostamista organisaation strategiseksi tavoitteeksi. Se on systemaattista toimintaa, jossa työkyvyn johtaminen on osa  organisaation johtamisjärjestelmää ja päivittäistä esihenkilötyötä. 

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Työterveyshuoltolaki puolestaan edellyttää työterveyshuollon järjestämistä. Nämä lakisääteiset velvoitteet täyttyvät parhaiten, kun työkykyjohtaminen on systemaattista ja ennakoivaa.

Työkykyjohtamisen liiketoiminnalliset hyödyt ovat merkittävät. Työkyvyn varmistaminen ei ole pelkkä kuluerä vaan investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden suorat kustannukset näkyvät välittömästi yrityksen tuloksessa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa. Epäsuoria kustannuksia syntyy esimerkiksi sijaisten hankkimisesta, ylitöistä, tuottavuuden laskusta ja laadun heikkenemisestä.

Isommat yritykset kantavat osan työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista. TyEL-järjestelmässä työnantajan maksuluokka määräytyy työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella, joten työkykyjohtamisella on suora vaikutus yrityksen eläkemaksuihin. Onnistuneella työkykyjohtamisella suuryritys voi säästää jopa miljoonia euroja vuosittain.

Voit arvioi oman yrityksesi sairauspoissaolojen kustannuksia Varman laskurilla

Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työnantajalle on keskimäärin jopa 370 euroa.
Elinkeinoelämän keskusliitto

Työkykyjohtamisen hyödyt eivät rajoitu vain sairauspoissaolojen vähenemiseen

Strateginen panostus työkykyyn näkyy myös:

  • Työntekijöiden sitoutumisen ja motivaation kasvuna
  • Asiakastyytyväisyyden paranemisena
  • Tuottavuuden ja työn laadun kohenemisena
  • Yrityksen maineen vahvistumisena työnantajana
  • Työurien pidentymisenä

Strategisen työkykyjohtamisen elementit

Toimiva työkyvyn johtaminen ei ole sattumanvaraista, vaan se perustuu selkeisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka ovat kaikkien tiedossa ja käytössä.

Vaikuttavan työkykyjohtaminen kytkeytyy organisaation strategiaan

Vaikuttavan työkykyjohtamisen lähtökohta on organisaation työkykyä tukeva kulttuuri, jossa henkilöstö on aktiivisesti osana työkykyjohtamisen kehittämistä. Kun työntekijät osallistuvat suunnitteluun ja arviointiin, työkykyä tukeva kulttuuri vahvistuu.

Kyse ei ole siis vain yksittäisistä toimenpiteistä, vaan arjen toiminnasta, joka kytkeytyy osaksi yrityksen strategiaa ja tavoitteita.

Johto on avainasemassa luomassa tätä kulttuuria. Heidän täytyy olla sitoutuneita työkyvyn varmistamiseen ja ymmärtää, miten työkyky vaikuttaa koko organisaation menestykseen. 

Strateginen työkykyjohtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä sujuvan työn ja työkyvyn varmistamiseksi.

Arjessa johtaminen

Esihenkilöt ovat avainasemassa luomassa toimintakulttuuria, jossa työ sujuu ja työkyky huomioidaan osana arkea. Keskiössä on arkinen keskustelu, ei asioihin puuttuminen ainoastaan silloin, kun työkyvyssä on haasteita. Avoimen keskustelukulttuurin ja luottamuksen rakentaminen vaativat aikaa, ja siksi työpaikoilla on tärkeä huolehtia siitä, että esihenkilöillä on riittävästi aikaa työkykyjohtamiseen.

Esihenkilöllä on keskeinen rooli myös työkykyjohtamisen toimintamallien ja käytäntöjen toimeenpanossa sekä yhteistyössä eri toimijoiden, kuten HR:n, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa.

Seuranta, arviointi ja kehittäminen

Vaikutusten arviointi on olennainen osa työkykyjohtamista koska mitä mittaamme, sitä johdamme. 

Mittareiden seuranta tulee olla systemaattista ja läpinäkyvää. On tärkeää tarkastella säännöllisesti, miten työkyvyn edistämisen tavoitteet ovat toteutuneet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä tukee myös toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtaminen auttaa organisaatioita tekemään fiksuja päätöksiä työkyvyn edistämiseksi. Se tarkoittaa, että työkykyyn liittyvää tietoa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään järjestelmällisesti.

Keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi sairauspoissaolot, työtapaturmat, työterveyshuollon kustannukset ja työkyvyttömyyseläkekustannukset. Lisäksi työkykydata voi sisältää tietoa esimerkiksi työn kuormitustekijöistä ja työntekijöiden itsearvioidusta työkyvystä. Henkilöstökyselyt ja riskikartoitukset ovat tässä arvokkaita työkaluja.

Riittävät resurssit ja yhteiset pelisäännöt

Vaikuttava työkykyjohtaminen edellyttää riittävästi resursointia: aikaa ja osaamista työkyvyn johtamiseen, toimenpiteisiin sekä toteutumisen seurantaan. Selkeät roolit, vastuut ja sujuva yhteistyö luovat pohjan toiminnalle.

Työpaikalla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä, kuten työkyvyn seurannasta, varhaisen tuen ja työhön paluun toimenpiteistä. Esimerkiksi työkyvyn varmistamisen -malli auttaa tunnistamaan ja reagoimaan työkykyhaasteisiin ajoissa, kun taas työhön paluun tuki varmistaa sujuvan paluun pitkän sairauspoissaolon jälkeen.

Lue asiakkaidemme työkykyjohtamisen onnistumisista

Apua asiointiin

Hoida työkykyasiasi verkossa

Asiointipalvelussamme voit mm.

  • kartoittaa yrityksesi työkykyriskejä Riskikartoituksen avulla
  • luoda ja lähettää Työkykykyselyitä
  • päivittää yrityksen varhaisen tuen ja Työkyvyn varmistamisen mallia
  • tarkastaa Työkyvyn tiedolla johtamisen tason ja kartoittaa työkyvyn mittarit