Työkykyriskien tunnistaminen

Työkykyriskien tunnistaminen ja hallinta on tärkeä osa yrityksen riskienhallintaa ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämistä. Ennakoimalla ja hallitsemalla työkykyriskejä voit luoda turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikille työntekijöillesi.

Mitä ovat työkykyriskit?

Työkykyriskit ovat tekijöitä, jotka uhkaavat työntekijän kykyä suoriutua työtehtävistään. Jos työkykyriskeihin ei reagoida tai niitä ei havaita ajoissa, voi niistä syntyä työkyvyttömyysriskejä, jotka voivat johtaa tilapäiseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen.

Riskit voivat liittyä yksilöön, työhön, työympäristöön tai laajemmin muuttuvaan maailmaan. Niitä löytyy jokaisesta ammatista ja toimialalta. 

Työkykyriskien tunnistaminen ja hallinta työpaikoilla on tärkeää työntekijöiden hyvinvoinnin ja organisaation tuottavuuden kannalta. Työnantajalla on myös lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta ja terveydestä. 

 

Työkykyriskit voivat liittyä esimerkiksi:

Fyysiseen kuormitukseen

Kuten raskaisiin nostoihin ja siirtoihin, toistuviin yksipuolisiin liikkeisiin ja hankaliin työasentoihin.

Lue lisää fyysisestä kuormituksesta

Psyykkiseen kuormitukseen

Kuten liialliseen työmäärään ja kiireeseen, epäselviin tavoitteisiin tai odotuksiin sekä vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin työssä.

Lue lisää psyykkisestä kuormituksesta

Sosiaaliseen kuormitukseen

Kuten työyhteisön ongelmiin, heikkoon johtamiseen ja puutteelliseen tukeen ja palautteeseen.

Lue lisää sosiaalisesta kuormituksesta

Miksi työkykyriskien tunnistaminen on tärkeää?

Riskien tunnistaminen on avainasemassa työntekijöidesi hyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden kannalta. Tunnistamattomina työkykyriskit voivat johtaa pitkiin sairauspoissaoloihin ja jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen, mikä vaikuttaa merkittävästi sekä yksilöön, yrityksiin ja laajemmin yhteiskuntaan.

Työkyvyttömyyden vaikutukset ulottuvat laajalle: jo yhden työntekijän työkykyhaasteet voivat heijastua monin tavoin toimintaan, etenkin pienemmissä yrityksissä. Yhdenkin työntekijän pitempi sairauspoissaolo voi esimerkiksi lisätä muiden työntekijöiden kuormitusta, laskea tiimin tuottavuutta ja tuoda muita lisäkustannuksia, jos tilannetta joudutaan paikkaamaan sijaisella tai muulla ulkopuolisella avulla.

Työkykyriskien ennaltaehkäisy on aina edullisempaa kuin niiden seurausten hoitaminen. Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavampi, sitoutuneempi ja innovatiivisempi.

Työkykyriskien tunnistaminen ei ole vain kustannusten hallintaa – se on investointi ihmisiin ja koko työyhteisön työssä jaksamiseen

Työkykyriskien hallinnalla voidaan vaikuttaa eläkekustannuksiin

Työkykyriskien tunnistaminen vaikuttaa myös eläkekustannuksiin. Suurilla työnantajilla työkyvyttömyyseläketapaukset vaikuttavat TyEL-maksuihin. Työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja hallinta ovat keskeisiä keinoja näiden kustannusten hillitsemiseksi. Kun yritys panostaa työkyvyn tukemiseen, se voi vähentää työkyvyttömyystapauksia ja siten pienentää eläkemenoperusteisia maksuja.

Työterveyshuolto on keskeinen kumppani työkykyriskien tunnistamisessa

Työterveyshuolto arvioi työhön liittyviä terveydellisiä haittoja ja vaaroja yhdessä työpaikkojen kanssa.. Työterveyshuollon kanssa kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä ja hyödyntää heidän asiantuntemustaan työkykyriskien kartoituksessa.

Riskien tunnistaminen

Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel työkykyriskien hallinnassa. Tunnistamalla mahdolliset työkykyriskit voit suunnitella toimenpiteitä niiden vähentämiseksi.

Työkykyriskien tunnistaminen on jatkuva prosessi, johon on olemassa useita tehokkaita keinoja. Näiden menetelmien säännöllinen hyödyntäminen auttaa sinua havaitsemaan riskit ajoissa.

Käytännön menetelmiä riskien tunnistamiseen:

  • Kyselyt: Säännölliset työhyvinvointi- ja riskikartoituskyselyt antavat kokonaiskuvan yrityksen tilanteesta
  • Kehityskeskustelut: Esihenkilön ja työntekijän välinen keskustelu voi paljastaa työn tekemisee liittyviä riskejä
  • Työpaikkaselvitykset: Työterveyshuollon tekemät selvitykset kertovat lisää työoloista ja -ympäristöstä

Onnistunut työkykyriskien tunnistaminen vaatii työntekijöiden osallistamista. Heillä on paras tieto työnsä kuormitustekijöistä ja mahdollisista ongelmista. Avoin keskustelukulttuuri ja matala kynnys ottaa ongelmat puheeksi ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Riskien analysoiminen

Työkykyriskien tunnistamisen jälkeen on tärkeää arvioida, kuinka vakavia ja todennäköisiä ne ovat. Tämä arviointi on keskeinen osa tehokasta työkyvyn hallintaa. Riskien vakavuuden arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia kriteerejä:

  • Todennäköisyys: Kuinka todennäköisesti riski toteutuu?
  • Vaikutuksen laajuus: Kuinka montaa työntekijää riski koskettaa?
  • Seurausten vakavuus: Miten vakavia seurauksia riskin toteutumisella olisi?
  • Kesto: Onko kyse tilapäisestä vai pitkäaikaisesta riskistä?

Riskien analysoinnissa kannattaa hyödyntää moniammatillista yhteistyötä. Työterveyshuolto, työsuojelu, henkilöstöhallinto ja johto tuovat kukin oman näkökulmansa arviointiin. Näin saadaan kattavampi kuva työkyvyn riskien todellisesta merkityksestä.

Toimenpiteiden suunnittelu

Toimenpidesuunnitelmassa määritellään konkreettiset toimenpiteet, joilla työkykyriskejä aiotaan vähentää tai poistaa. Hyvä suunnitelma on selkeä, käytännönläheinen ja jakaa vastuut oikeille henkilöille. 

Toimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi työympäristön parantamista, työtapojen kehittämistä, koulutusta tai vaikkapa uusien työvälineiden hankkimista. 

Toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen tarvitset aina johdon tuen ja riittävät resurssit. Suunnitelman etenemistä on hyvä seurata säännöllisesti ja onnistunut toimeenpano edellyttää myös hyvää viestintää. Kaikkien on tiedettävä, mitä tehdään, miksi ja milloin.

Toimenpiteiden seuranta ja arviointi

Toimenpiteiden seuranta ja arviointi on tärkeää, jotta voidaan varmistaa niiden tehokkuus. Seurannan avulla voit havaita, ovatko toimenpiteet vähentäneet työkykyriskejä ja parantaneet työntekijöiden työkykyä. Arvioinnin perusteella voidaan tarvittaessa tehdä myös muutoksia toimenpiteisiin.

Seurannan tulee olla säännöllistä ja systemaattista. Osa mittareista, kuten sairauspoissaolot, voidaan tarkistaa kuukausittain, osa, kuten laajemmat työhyvinvointikyselyt, vuosittain.

Seurannan tulokset kannattaa käsitellä organisaatiossa eri tasoilla. Johto seuraa kokonaistilannetta, esihenkilöt omien yksiköidensä tilannetta ja työntekijät omaa työkykyään. Kaikki osallistuvat toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Riskienhallinta tutuksi Varma Akatemian avulla

Työkykyriskien tunnistaminen ja analysointi

Varma Akatemian Työkykyriskien tunnistaminen ja analysointi -kurssin jälkeen tiedät, mitä työkykyriskit ovat ja tunnistat, millaisia työkykyriskejä omalla työpaikallasi voi esiintyä. Ymmärrät myös, millaista tietoa voitte hyödyntää riskien tunnistamisessa, ja saat vinkkejä riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan.

Tutustu Työkykyriskien tunnistaminen ja analysointi -kurssiin

Työkykyriskejä vähentävien toimenpiteiden suunnittelu

Varma Akatemian Toimenpiteiden suunnittelu, seuranta ja arviointi -kurssin jälkeen ymmärrät, mitä asioita kannattaa huomioida työkykyriskejä vähentäviä toimenpiteitä suunniteltaessa sekä miten ja miksi toimenpiteiden toteutumista tulisi seurata ja mitata.

Tutustu Toimenpiteiden suunnittelu -kurssiin

Toimeenpanon taito

Tällä kurssilla saat selkeitä ja käytännöllisiä vinkkejä, joiden avulla työkykyä edistävät toimenpiteet muuttuvat toiminnaksi. Kurssin jälkeen ymmärrät, miten rakennatte yhteisen ymmärryksen muutoksesta, millaisia ovat hyvät tavoitteet ja mittarit ja miten varmistatte yhdessä etenemisen. 

Tutustu Toimeenpanon taito -kurssiin

Apua asiointiin

Hoida työkykyasiasi verkossa

Asiointipalvelussamme voit mm.

  • kartoittaa yrityksesi työkykyriskejä Riskikartoituksen avulla
  • luoda ja lähettää Työkykykyselyitä
  • päivittää yrityksen varhaisen tuen ja Työkyvyn varmistamisen mallia
  • tarkastaa Työkyvyn tiedolla johtamisen tason ja kartoittaa työkyvyn mittarit