Yhteistyö työkyvyn tuessa

Työkyvyn ylläpitäminen ja tukeminen vaatii usean eri tahon saumatonta yhteistyötä. Kun organisaatio, työterveyshuolto ja työeläkevakuuttaja toimivat yhdessä, voidaan työkyvyttömyysriskejä ennaltaehkäistä tehokkaasti ja varmistaa työntekijöiden hyvinvointi pitkällä aikavälillä. Miten tämä yhteistyö käytännössä toimii? Ketkä siihen osallistuvat ja mikä on kunkin toimijan rooli? 

Mitä tarkoittaa tehokas yhteistyö työkyvyn tuessa?

Tehokas yhteistyö työkyvyn tuessa tarkoittaa kaikkien osapuolten sujuvaa ja tavoitteellista toimintaa työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Yhteistyön keskiössä on työkykyjohtaminen, joka on systemaattista toimintaa työntekijöiden työkyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kyse on kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, jossa kaikki toimijat – työnantaja, työntekijä, työterveyshuolto ja työeläkevakuuttaja – työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen.

Tehokas yhteistyö edellyttää selkeitä prosesseja ja toimintamalleja. Tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, miten työkyvyn riskejä tunnistetaan ja miten niihin puututaan ajoissa. Olennaista on myös tiedonkulun sujuvuus eri toimijoiden välillä tietosuojasäännöksiä noudattaen.

Tehokas yhteistyö työkyvyn tuessa ei ole vain reagointia ongelmiin, vaan ennakoivaa toimintaa, jolla edistetään työntekijöiden hyvinvointia ja työurien jatkuvuutta.

Työntekijän näkökulmasta yhteistyön tulee näyttäytyä saumattomana tukiverkkona. 

Työkyky voi pettää, vaikka työkykyä tukevat toimenpiteet olisi hyvin suunniteltu ja toteutettu. Lue lisää, miten Varma on sekä työnantajan, yrittäjän, että työntekijän tukena näissäkin tilanteissa.

Kun työkyvyssä ilmenee haasteita, työntekijän pitäisi voida luottaa siihen, että tukea on saatavilla ja että häntä ohjataan eteenpäin tehokkaasti. Kukaan ei saisi pudota järjestelmien väliin.

Vastuut ja roolit työkyvyn horjuessa

Jos työntekijän työkyky alkaa horjua, on tärkeä tietää, kenellä on vastuu toimenpiteistä. Eri toimijoilla on omat selkeät roolinsa tässä kokonaisuudessa.

Kuka vastaa ja mistä?

Työnantaja

Työnantajan vastuu on keskeinen. Työnantajan tehtävänä on seurata työntekijöiden työkykyä, tunnistaa mahdolliset ongelmat ajoissa ja käynnistää varhaisen tuen toimenpiteet. Tähän kuuluu työkykyongelmien puheeksiotto, työjärjestelyistä sopiminen ja tarvittaessa yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Työnantaja on myös velvollinen järjestämään työterveyshuollon palvelut ja huolehtimaan työolosuhteiden turvallisuudesta.

Työntekijä

Työntekijällä on myös vastuu omasta työkyvystään. Tämä tarkoittaa omasta terveydestä huolehtimista, osallistumista tarjottuihin tukitoimiin ja avointa keskustelua työkykyyn liittyvistä haasteista. Työntekijän kuuluu ilmoittaa esihenkilölleen, jos huomaa työkykynsä heikentyneen.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon rooli on toimia asiantuntijana työkyvyn arvioinnissa ja tukitoimien suunnittelussa. Työterveyshuolto tekee terveystarkastuksia, arvioi työkykyä, laatii lausuntoja ja ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä sekä työnantajan että työntekijän kanssa.

Työeläkeyhtiö

Varman eli työeläkeyhtiön tehtävänä on auttaa työkykyjohtamisessa ja työkyvyttömyysriskien hallinnassa sekä tukea työhön paluuta sekä työelämässä jatkamista ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Jos työntekijä pystyy työskentelemään osa-aikaisesti, voidaan hyödyntää osakuntoutustukea/osatyökyvyttömyyseläkettä. Jos työkyky on pysyvästi heikentynyt, arvioimme oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen. 

Lakisääteisten velvoitteiden jakautuminen

lainsäädäntö muodostaa perustan työnantajan vastuulle huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Seuraavat lait määrittelevät keskeiset velvoitteet ja toimintaperiaatteet:

  • Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
  • Sairausvakuutuslaki määrittää työnantajan velvollisuudet ilmoittaa pitkistä sairauspoissaoloista Kelalle sekä työterveyshuollolle.
  • Työterveyshuoltolaki taas määrittää työterveyshuollon järjestämisen perusteet ja sisällön.

Työterveyshuolto on tärkeä kumppani työkykyriskien hallinnassa

Työterveyshuolto on keskeinen toimija työkykyjohtamisen tukemisessa. Sen tehtävä ei rajoitu pelkästään sairauksien hoitoon, vaan sillä on merkittävä rooli työkyvyn ennaltaehkäisevässä työssä.

Työterveyshuolto auttaa tunnistamaan työkykyriskit jo varhaisessa vaiheessa. Tämä tapahtuu säännöllisten terveystarkastusten, työpaikkaselvitysten ja muiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla. Hyvä työterveyshuolto tuntee työpaikan olosuhteet ja työtehtävien vaatimukset, mikä auttaa kohdentamaan toimenpiteet oikein.

Hyvin toimiva työterveyshuolto seuraa jatkuvasti työpaikan tilannetta ja työntekijöiden työkykyä. Se kerää ja analysoi tietoa sairauspoissaoloista, työkyvyttömyystilastoista ja muista työkyvyn mittareista. Näin se voi kohdentaa toimenpiteitä juuri niihin asioihin, jotka ovat kyseisellä työpaikalla merkityksellisiä.

Miten työeläkevakuuttaja tukee työkyvyn hallintaa?

Työeläkevakuuttaja ei ole vain eläkkeiden maksaja, vaan aktiivinen kumppani työkyvyn tukemisessa ja työkyvyttömyysriskin hallinnassa.

Työkykyjohtamisen palvelut

Varman työkykyjohtamisen palvelut auttavat asiakkaitamme tunnistamaan ja hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä vaikuttavasti ja ennakoivasti. Palveluiden tavoitteena on vahvistaa yritysten kykyä tukea henkilöstön työkykyä arjessa, kehittää työkykyjohtamisen prosesseja ja rooleja sekä rakentaa sujuvaa yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden kumppaneiden kanssa.

Ammatillinen kuntoutus työkyvyn tukena

Tärkeä osa työtämme on ammatillinen kuntoutus. Kun työntekijän työkyky on uhattuna, voimme tukea häntä ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Tämä voi tarkoittaa työhön paluun tukemista, uudelleenkoulutusta, työkokeiluja tai muita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on löytää työntekijälle sopiva tapa jatkaa työelämässä. 

Työkyvyttömyyseläke-etuudet tukena työkyvyttömyyden pitkittyessä

Kun työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy mahdollistavat työeläkeyhtiön työkyvyttömyysetuudet työntekijälle taloudellisen tuen kuntoutumisen ja hoidon tueksi. Kuntoutustuella olevan työntekijän työhön paluuta tuetaan ammatillisen kuntoutuksen keinoin, kun työkyky on riittävästi kohentunut. Osatyökyvyttömyyseläke tukee työntekijän työelämässä jatkamista, kun työkyky on osittain alentunut. Jos työkyky on pysyvästi heikentynyt, arvioimme oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen.   

Neuvomme yrityksiä ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkeasioissa

Meihin voi olla yhteydessä, kun tarvitsee neuvoja Varman etuuksiin, työntekijän työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen liittyvissä asioissa.

Tavoittat meidät arkisin klo 9–15 puhelinnumerosta 010 192 065. 

Tutkimme työkykyä

Varma tarjoaa asiakkailleen asiantuntemusta ja työkaluja työkykyjohtamiseen. Meillä on käytössämme laaja tietopohja työkyvyttömyysriskeistä eri toimialoilla ja eri työntekijäryhmissä. Tämän tiedon pohjalta autamme asiakkaitamme tunnistamaan omia riskitekijöitään ja kohdentamaan toimenpiteitä tehokkaasti. 

Yhteistyön merkitys käytännön työelämässä

Kaikki edellä kuvatut toimijat muodostavat verkoston, jonka tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Mutta mitä tämä yhteistyö tarkoittaa käytännössä?

Parhaimmillaan yhteistyö näkyy työpaikoilla sujuvina prosesseina ja selkeinä toimintamalleina. Kun työntekijän työkyvyssä ilmenee haasteita, kaikki tietävät, miten toimia ja kenen puoleen kääntyä. Tieto kulkee sujuvasti eri toimijoiden välillä, ja työntekijä saa tarvitsemansa tuen nopeasti.

Toimiva yhteistyö vaatii selkeitä rakenteita ja vastuunjakoa. Työpaikoilla tulisi olla kirjallinen varhaisen tuen malli, joka määrittelee, miten työkykyongelmiin puututaan. Tärkeää on myös sopia säännöllisistä yhteistyötapaamisista työterveyshuollon kanssa.

Työkyvyn tukeminen on yhteinen asia, josta hyötyvät kaikki.Tekemällä yhteistyötä voimme varmistaa, että mahdollisimman moni pystyy jatkamaan työelämässä työkykyisenä ja hyvinvoivana.

Apua asiointiin

Hoida työkykyasiasi verkossa

Asiointipalvelussamme voit mm.

  • kartoittaa yrityksesi työkykyriskejä Riskikartoituksen avulla
  • luoda ja lähettää Työkykykyselyitä
  • päivittää yrityksen varhaisen tuen ja Työkyvyn varmistamisen mallia
  • tarkastaa Työkyvyn tiedolla johtamisen tason ja kartoittaa työkyvyn mittarit